Stadsdirektör Jussi Pajunen presenterade förra veckan sitt förslag till Helsingfors stads budget för 2009. Budgetförslaget har beskrivits som moderat men samtidigt framtidsinriktat (bl.a. Helsingin Sanomats ledare 26.9.2008)
Esitys sisältää myös muutaman mielenkiintoisen uudemman ja luovemmankin uudistuksen. Helsinki rakentaa tulevaisuutta. Vuosaaren satama on valmis ja nyt siirrytään investoimaan vapautuville uusille kaupunkialueille. Jätkäsaari ja Sörnäinen ovat kumpikin keskeisillä paikoilla. Ne muovaavat kaupungin tulevaisuutta ja suuntaa elävänä kaupunkina. Näiden hankkeiden jälkeen vuorossa on Sipoon liitosalueet. Ne eivät ole yhtä keskellä kaupunkia, mutta yhtä lailla kaupungin vetovoiman kannalta tärkeitä. Helsingin pitää olla elävä, monipuolinen kaupunki, jossa on tilaa myös aktiiviväestölle ja lapsiperheille.
Uutta ja mielenkiintoista on, että budjettiesityksessä on kohdennettu tonttimyyntituloja uusilta rakentamisalueilta. Tuloja on tarkoitus investoida samojen alueiden menoihin. Korvamerkitään siis. Kannatettava ajatus!
sunnuntai 28. syyskuuta 2008
perjantai 26. syyskuuta 2008
Mielialoja
Suomalainen ei puhu eikä pussaa. Sillä on muut metodit ottaa lähikontaktia ihmisiin. Lapsesta saakka.
Tarhasta tänään kerrottiin, että poikamme ei suostunut piirtämään, koska lopputulos ei olisi miellyttänyt taiteilijaa itseään, ja itsekritiikki on välillä liian kova antaa tulla sitä mitä tulee. Tarhan tädit ja sedät olivat yrittäneet selittää, että ei neljävuotiaan vielä tarvitse osata ja teet sitä mitä tulee...Neljävuotias ei halua kuulla olevansa vain neljä, vaan iso poika.
Neljävuotias ei päässyt tästä yli ja tilanne alkoi kehittyä totaaliseksi väärinkäsitykseksi huudon ja muun mielenosoituksen kera. Kunnes joku ymmärsi ottaa lapsen syliin ja puhua jostain muusta ja sitten yhdessä yrittää uudestaan. Lopputulos mahtui paperille, egoon ja pääsi seinälle. Onnellinen poika esitteli työtään ylpeänä tarhapäivän päätteeksi.
Onnellinen poika lähtee myös maanantaina iloisena tarhaan kun tuntee, että vaikeista asioista voi tulla ihan hauskoja ja tädit ja sedät on kivoja. Turvallisuus ja luottamus on säilytetty. Eikä tämä maksa yhtään sen enempää tarhalle.
Tarhasta tänään kerrottiin, että poikamme ei suostunut piirtämään, koska lopputulos ei olisi miellyttänyt taiteilijaa itseään, ja itsekritiikki on välillä liian kova antaa tulla sitä mitä tulee. Tarhan tädit ja sedät olivat yrittäneet selittää, että ei neljävuotiaan vielä tarvitse osata ja teet sitä mitä tulee...Neljävuotias ei halua kuulla olevansa vain neljä, vaan iso poika.
Neljävuotias ei päässyt tästä yli ja tilanne alkoi kehittyä totaaliseksi väärinkäsitykseksi huudon ja muun mielenosoituksen kera. Kunnes joku ymmärsi ottaa lapsen syliin ja puhua jostain muusta ja sitten yhdessä yrittää uudestaan. Lopputulos mahtui paperille, egoon ja pääsi seinälle. Onnellinen poika esitteli työtään ylpeänä tarhapäivän päätteeksi.
Onnellinen poika lähtee myös maanantaina iloisena tarhaan kun tuntee, että vaikeista asioista voi tulla ihan hauskoja ja tädit ja sedät on kivoja. Turvallisuus ja luottamus on säilytetty. Eikä tämä maksa yhtään sen enempää tarhalle.
tiistai 23. syyskuuta 2008
Ihmiselle aikaa
Suomi on taas ylittänyt kansainvälisen uutiskynnyksen. Jokela ja Kauhajoki ovat maailmalle kuvia syrjäytyneestä (itse)murhan himoisesta nuorista pohjoisessa. Mistä tämä johtuu?
Aika toiselle ihmiselle ei ole kovin korkeassa arvossa. Vika ei ole äitien tai isien vaan yleisen asenteen, jossa lapsia, nuoria ja vanhuksia hoidetaan kuin koneiston osia. Yhteiskunta on kyllä saattanut järjestää tilat ja vähän henkilökuntaakin, mutta ihmisarvoinen toisen henkilön kohtaaminen on toissijaista. Teknisesti suoriudutaan, mutta pelkkä ystävällisyys tai pelkkä hymy on joskus liikaa pyydetty. Väsyneenä se on tietysti hankalaa eikä resurssipula naurata ketään. Joskus kuitenkin ystävällisyys on parempi lääke kuin purkista tuleva.
Eihän yksi hymy näitä tilanteita olisi estänyt, mutta välittämisen näyttäminen olisi voinut auttaa. Se ei välttämättä veisi paljon lisää aikaakaan.
Aika toiselle ihmiselle ei ole kovin korkeassa arvossa. Vika ei ole äitien tai isien vaan yleisen asenteen, jossa lapsia, nuoria ja vanhuksia hoidetaan kuin koneiston osia. Yhteiskunta on kyllä saattanut järjestää tilat ja vähän henkilökuntaakin, mutta ihmisarvoinen toisen henkilön kohtaaminen on toissijaista. Teknisesti suoriudutaan, mutta pelkkä ystävällisyys tai pelkkä hymy on joskus liikaa pyydetty. Väsyneenä se on tietysti hankalaa eikä resurssipula naurata ketään. Joskus kuitenkin ystävällisyys on parempi lääke kuin purkista tuleva.
Eihän yksi hymy näitä tilanteita olisi estänyt, mutta välittämisen näyttäminen olisi voinut auttaa. Se ei välttämättä veisi paljon lisää aikaakaan.
sunnuntai 21. syyskuuta 2008
Perheet yhtykää - vallataan kaupunki takaisin!
Kimmo Oksanen (HS A10) kirjoitti asiaa. On se kumma että Helsingin keskusta on tyhjä jo kello 6 illalla. Kyse on maan pääkaupungista, joka käyttäytyy kuin elämän ainoa tarkoitus olisi käydä töissä ja sitten mennä kotiin pois häiritsemästä – ketä?
Virkamiehet ja suunittelijat puhuvat visioista ja toimenpiteistä saada kaupungin keskusta eläväksi myös ilta-aikaan ja viikonloppuisin. Resepti on saada lisää liiketoimintaa – hotelleja turisteille ja pikkuliikkeitä muille ohikulkijoille ja kaukaatulijoille.
Mutta me haluamme kaupunkitiloja, joihin tulla koko perheen kanssa. Me haluamme turvallisen tuntuisia puistoja, jossa kulkea pimeän laskeuduttuakin (, joka talvisin on yllättävän aikaisin).
Keskustan puistoalueet eivät ole mukavia. Esimerkiksi priimapaikalla oleva Säätytalon puisto on kuopille kaivettu hiekkakenttä, jossa on järkyttävä kokoelma leikki- ym kalusteita, jotka vaeltavat öisin pitkin poikin puistoa ja värjäytyvät yöelämän väreillä. Kaisaniemen puistoa ei voi suositella ilman isokokoista ystävää. Täälläkin olisi tilaa tehdä viihtyisiä puistotiloja tyyliin Luxembourgin puisto Pariisissa lastenpuistoineen.
Näillä asioilla keskusta saataisiin eläväksi eikä ihmsten tarvitsisi paeta kotiensa turvaan iltaisin. Ja liikkeillä ja ravintoloillakin riittäisi asiakaskuntaa.
Virkamiehet ja suunittelijat puhuvat visioista ja toimenpiteistä saada kaupungin keskusta eläväksi myös ilta-aikaan ja viikonloppuisin. Resepti on saada lisää liiketoimintaa – hotelleja turisteille ja pikkuliikkeitä muille ohikulkijoille ja kaukaatulijoille.
Mutta me haluamme kaupunkitiloja, joihin tulla koko perheen kanssa. Me haluamme turvallisen tuntuisia puistoja, jossa kulkea pimeän laskeuduttuakin (, joka talvisin on yllättävän aikaisin).
Keskustan puistoalueet eivät ole mukavia. Esimerkiksi priimapaikalla oleva Säätytalon puisto on kuopille kaivettu hiekkakenttä, jossa on järkyttävä kokoelma leikki- ym kalusteita, jotka vaeltavat öisin pitkin poikin puistoa ja värjäytyvät yöelämän väreillä. Kaisaniemen puistoa ei voi suositella ilman isokokoista ystävää. Täälläkin olisi tilaa tehdä viihtyisiä puistotiloja tyyliin Luxembourgin puisto Pariisissa lastenpuistoineen.
Näillä asioilla keskusta saataisiin eläväksi eikä ihmsten tarvitsisi paeta kotiensa turvaan iltaisin. Ja liikkeillä ja ravintoloillakin riittäisi asiakaskuntaa.
tiistai 16. syyskuuta 2008
Helsinki on paras
Helsinkiin tuntuu hyvältä vaikka olinkin pari vuotta poissa välillä. Paluu tuntui todelliselta paluulta kotiin. Suurin osa asioista hoitui helposti verrattuna väliaikaiseen oleskelumaahan. Mutta on helppoahan se on kotiin tulla ja ymmärtää ihmisten mielenilmaisut.
Parasta on se, että näin isossa kaupungissa lapset voivat vielä olla lapsia. Turvallisuus on vielä hyvällä tasolla, eikä suurempia uhkia 8-vuotiaan koulumatkaan mahdu. Hienointa tälle nuorelle koululaiselle on saada kulkea itse koulumatkoja. Ei uhkaa huonosti käyttäytyvät aikuiset tai nuorisojengit. Tämä ei kuitenkaan voi jatkua, jos ei pidetä kiinni turvallisuutta tuottavista asioista; toisten huomioimisesta ja laillisuusvalvonnasta.
Kaupungin on valvottava etujaan suhteessa valtioon ja varmistettava, että meillä on riittävästi poliiseja niin yleiseen järjestyksen valvontaan kuin myös niihin erityistehtäviin joita suuri satamakaupunki tarvitsee. Mutta isoveli ei voi ja saa yksin valvoa. Kaupungin viranomaistoiminnan lisäksi korttelien ja kaupunginosien on tutustuttava itseensä ja asukkaisiinsa, jotta nähdään missä tarvitaan eniten ulkopuolista apua.
Parasta on se, että näin isossa kaupungissa lapset voivat vielä olla lapsia. Turvallisuus on vielä hyvällä tasolla, eikä suurempia uhkia 8-vuotiaan koulumatkaan mahdu. Hienointa tälle nuorelle koululaiselle on saada kulkea itse koulumatkoja. Ei uhkaa huonosti käyttäytyvät aikuiset tai nuorisojengit. Tämä ei kuitenkaan voi jatkua, jos ei pidetä kiinni turvallisuutta tuottavista asioista; toisten huomioimisesta ja laillisuusvalvonnasta.
Kaupungin on valvottava etujaan suhteessa valtioon ja varmistettava, että meillä on riittävästi poliiseja niin yleiseen järjestyksen valvontaan kuin myös niihin erityistehtäviin joita suuri satamakaupunki tarvitsee. Mutta isoveli ei voi ja saa yksin valvoa. Kaupungin viranomaistoiminnan lisäksi korttelien ja kaupunginosien on tutustuttava itseensä ja asukkaisiinsa, jotta nähdään missä tarvitaan eniten ulkopuolista apua.
maanantai 8. syyskuuta 2008
nettiäänestys
Onko se nyt niin vaikeaa? Päivittäin siirtyy oikeaa rahaa tililtä toiselle erilaisten tunnisteiden avittamana. Joillain pankeilla tosin sekin on osoittautunut välillä vaikeaksi, mutta se ei juuri nyt ole kiinnostavaa.
Tarkoittaako tämä sitä että kansalliset vaaliorganisaatiot eivät kykene satsaamaan spammausta tms verkkohyökkäyksiä vastaan? Onneksi Brax ja Kasvi pääsivät nyt jonkunlaiseen sopuun testistä. Meillä ei ole rajattomia luonnonvaroja, joista saisi kansantaloudelle tukea, mutta älykkyyttä löytyy nettiratkaisuihin. Toivottavasti saamme tästä taas yhden hyvän esimerkin toimivasta ratkaisusta esimerkkinä erinomaisesta ongelmanratkaisukyvystämme.
Tarkoittaako tämä sitä että kansalliset vaaliorganisaatiot eivät kykene satsaamaan spammausta tms verkkohyökkäyksiä vastaan? Onneksi Brax ja Kasvi pääsivät nyt jonkunlaiseen sopuun testistä. Meillä ei ole rajattomia luonnonvaroja, joista saisi kansantaloudelle tukea, mutta älykkyyttä löytyy nettiratkaisuihin. Toivottavasti saamme tästä taas yhden hyvän esimerkin toimivasta ratkaisusta esimerkkinä erinomaisesta ongelmanratkaisukyvystämme.
sunnuntai 7. syyskuuta 2008
Muutto
Vihdoinkin nettiyhteydet auki! Näillä sanoilla alkoi viimeisin blogini ennen tätä - pari vuotta sitten. Nämä sanat pätevät nytkin. Tällä kertaa on pidempi muutto takana, Lontoosta Helsinkiin.
Viikko koti-Helsingissä on ollut upeaa, kun katsoo kuinka kaupunki on ulkoiselta ilmeeltään muuttunut säästä huolimatta. Mikään matka tai aika ei kuitenkaan ole hälventänyt niitä tosiasioita joiden takia neljä vuotta sitten olin kunnallisvaaleissa ehdokkaana.. ja sitten valtuutettuna, kiitos kaikkien niiden jotka uskoivat samoihin asioihin silloin.
Kesken jäänyt kausi harmitti ja harmittaa vieläkin. Siksi haluan uudestaan päästä valtuustoon. Ulkomailla vietetty aika on syventänyt näkemystäni Helsingistä Suomen parhaana paikkana ja varmasti myös suhteuttanut asioita.
Viikko koti-Helsingissä on ollut upeaa, kun katsoo kuinka kaupunki on ulkoiselta ilmeeltään muuttunut säästä huolimatta. Mikään matka tai aika ei kuitenkaan ole hälventänyt niitä tosiasioita joiden takia neljä vuotta sitten olin kunnallisvaaleissa ehdokkaana.. ja sitten valtuutettuna, kiitos kaikkien niiden jotka uskoivat samoihin asioihin silloin.
Kesken jäänyt kausi harmitti ja harmittaa vieläkin. Siksi haluan uudestaan päästä valtuustoon. Ulkomailla vietetty aika on syventänyt näkemystäni Helsingistä Suomen parhaana paikkana ja varmasti myös suhteuttanut asioita.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)